Suurin tunteiden myllerrys on jo helpottanut. Silti päivittäin ikävöin, ikävöin todella paljon. Myös monenlaisia tunteita esiintyy edelleen tapahtunutta kohtaan, mutta niiden sekavuus ja vaihteleminen on paljon tasaisempaa. Niiden kanssa on helpompi elää.
Se kun sanotaan että "aika parantaa haavat", on totta. Ei ehkä ihan kokonaisuudessaan, mutta vähintäänkin osittain. Haavat arpeutuu ajan kanssa. Joistain haavoista jää pysyvä arpi, jotkin paranevat kokonaan. Eemilin menettäminen kuuluu aivan ehdottomasti tähän ensimmäisenä mainittuun. Minulla tulee varmasti olemaan pysyvä arpi. Aika on auttanut ja helpottanut, mutta ei se tule koskaan kokonaan minun haavaani parantamaan.
Eemilin menehtymisen ensi viikkoina minä mielessäni mietin että kunpa voisin nukkua vähintään 2 kuukautta yhteen putkeen. Luotin siihen että ajan kanssa helpottaa. Onneksi olin oikeassa.
-Eina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti