Hautajaiset

Jospa nyt kertoisin hieman siunaustilaisuuden sekä Eemilin hautaamisen kulusta.

10.11.2013 klo.14.30

Siunaustilaisuus pidettiin kirkossa. Olimme läheisimpien ihmisten kesken. Isovanhemmat, sisarukset, sekä yksi ystäväpariskunta osallistui tilaisuuteen meidän perheemme lisäksi.

Olimme kaikki kirkossa arkun ympärillä koko siunauksen ajan. Emme istuneet penkeissä. Kirkkoon oli tuotu piano virsien soittamista varten, meidän halustamme. Siunaustilaisuus oli kaikkinensa aivan äärettömän kaunis tilaisuus. En ollut yhtään osannut odottaa sellaista. Pappi puhui hyvin kauniisti ja henkilökohtaisesti. Koska tilaisuus oli niin kaunis, teki se siitä vieläkin koskettavamman. Mutta, juurikin kauneutensa ja koskettavuutensa vuoksi tilaisuus oli paljon helpompi kuitenkin kestää. Jos se olisi ollut kolkko ja vain äärettömän surullinen, niin en olisi tuntenut mitään muuta. Nyt sain tuntea iloa siitä että Eemil sai ansaitsemansa siunauksen. Niin kauniin ja niin koskettavan. Sellaisen kuin minun pieni poikani ja hänen muistonsakin on.

Virsistä kirkossa oli "Jumalan kämmenellä" sekä "Mä taimi olen sun tarhassas, ja varten taivasta luotu. Sun armollisehen huomahas jo syntymästäni suotu..."

Näiden virsien lisäksi kirkossa kuunneltiin levyltä Johanna Kurkelan "Prinsessalle"-kappale.


"Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.

Yötä vasten vaikka lähdet
jatka vain vaikka on
se suuri suunnaton.
Kohti valkeata rantaa
laivaan mun laulujen
sä kuljet tietäen.

Ettet pelkää enempää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Nuku vain jos väsyttää
vielä valvon vierellä.

Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.
Ja lohtu on mulle
että siellä on kaikki sulle."

http://www.youtube.com/watch?v=908IZPBag30

Erittäin kaunis ja koskettava laulu. Jos laulu ei ole ennestään tuttu, niin suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan!


Siunauksen jälkeen siirryimme hautausmaalle hautaamista varten. Minä ja Mieheni laskimme arkun yhdessä.

Sitten Mieheni, hänen isänsä sekä hänen lapsuuden ystävänsä peittivät haudan. Tämän jälkeen laskimme kukat.

"Lennä lennä leppäkerttu,
ison kiven juureen,
lennä kukkaniityn halki
tuomipuuhun suureen.

Siellä on sun isäsi,
äitis puuron keittää,
tekee terttuvuotehen
ja lämpimästi peittää.

Siinä pienen leppäkertun
kelpaa keinahdella
hellän tuulen tuutiessa
päivänpaistehella.

Unilintu laulaa,
tuoksuu tuomen terttu.
Nukkuu punapaitasillaan
pieni leppäkerttu.


Eemiliä ikävöiden

Äiti ja Isi"



Sain joten kuten tuon luettua vaikka etukäteen ajattelimme Mieheni kanssa ettei kumpikaan meistä siihen kykene. Tuon ääneen lukeminen haudalla oli minulle kuitenkin niin tärkeää että sain sen onneksi tehtyä.
















Isosiskoilla oli oma kukkansa.

"Tuiki tuiki tähtönen,
iltaisin sua katselen.
Korkealla loistat vaan,
katsot alas maailmaan.
Tuiki tuiki tähtönen,
iltaisin sua katselen.



Pikkuveljeä kaivaten


***** ja *****"











Kukkien laskemisen jälkeen laulettiin haudalla vielä laulu "Suojelusenkeli".

"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt' ihana enkeli kotihin vie. Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vierellä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie, ja usein se käytävä liukaskin lie. Oi, pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt' ihana enkeli kotihin vie. Oi laps' ethän milloinkaan ottaa sä vois, sun kättäsi enkelin kädestä pois."


Hautaamisen jälkeen "virallinen tilaisuus" päättyi ja tulimme meille kahville. Emme halunneet pitää minkäänlaista muistotilaisuutta, mutta olimme luvanneet kyllä kahvit keittää. Emme tahtoneet että täällä meillä aletaan enää mitään virsiä veisaamaan tai puhumaan kauniita ja itkeskelemään.

Häälahjaksi saamaamme kristallivaasiin oli tällä kertaa laitettu enkelikonvehteja. Aiemmin sitä on käytetty mm. kastemaljana.




- Eina