Kirkossamme luetaan aina pyhäinpäivänä vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään heille kynttilät. Menimme tänään mieheni kanssa Jumalanpalvelukseen kuulemaan ja katsomaan tätä tapahtumaa. Tuntui tärkeältä mennä katsomaan kun meidän pienelle Eemilille kynttilä sytytetään. Eemilin nimi luettiin viimeisenä kaikista kuolleista ja hänkin sai sitten oman kynttilänsä. Itkuhan minulla siellä kirkossa pääsi. Suru ja kaipaus on vaan vielä niin pinnalla.
-Eina
Johanna löysi tänne ja soitti minulle. Olen sanaton! Kyyneleet tulivat silmiin. Voimia!
VastaaPoista